Tänään, 10.9.2012, järjestettiin Finlandia-talolla pk-yritysten kansainvälistymistä kehittävä seminaari, Team Finland -teeman alla. Paikalla oli noin 1500 ihmistä ja tilaisuuden arvovallan takasivat Presidentti Sauli Niinistö, pääministeri Jyrki Katainen, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri Alexander Stubb ja elinkeinoministeri Jyri Häkämies. Wärtsilän viestintäjohtaja Atte Palomäki veti tilaisuuden. Paikalla oli myös liike-elämän kermaa meidän pk-yritysten edustajien lisäksi :); mm. Koneen Matti Alahuhta ja hallitusammattilainen Sari Baldauf.
Tilaisuuden puheenvuoroissa, paneeleissa ja työryhmissä syntyi hienoja oivalluksia, selkeitä näkemyksiä, konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja kokonaisuutena vahva viesti sekä liike-elämään että politiikkaan. Erikoista minusta oli se (olin siis paikalla koko tilaisuuden ajan), että yhtään vasemmistopuolueiden, PerusS:n tai Vihreiden edustajaa en tunnistanut. No, moni Kokoomus-ministerikin oli paikalla virkansa puolesta, mutta kaikista heistä paistoi minusta aito into!
Mutta miten tämä tilaisuus markkinointiin liittyy – varsinkaan digitaaliseen markkinointiin ja asiaan liittyvään monisäikeiseen kontaktointiin? Paljonkin, sillä onhan markkinointi varmasti hyvin keskeinen menestystekijä kansainvälistymisen onnistumiselle. Hienoa oli, että tähän seminaariin saatiin myös markkinoinnista oma workshop, vaikkakin se lisättiin listalle jälkikäteen (peräti yhdentoista muun työryhmän jatkoksi). Ehkä syynä tähän unohtamiseen oli se, että asian ajatellaan tietyissä piireissä olevan jo hallinnassa. Esimerkkinä tästä näkemyksestä on myös se, että heti päivän alussa järjestetyssä paneelissa sekä ministeri Alexander Stubb että Lappsetin hallituksen puheenjohtaja Johanna Ikäheimo totesivat minusta hiukan yllättäenkin (muiden säestämänä) markkinoinnin olevan jo pääosin kunnossa. Rohkenen väittää toisin, vaikka myyntineuvottelut sujuisivatkin suuremmilla organisaatioilla hyvin (varsinkin ministerien tai jopa presidentin vetämillä vienninedistämismatkoilla)! Olen kouluttanut (tai ainakin valistanut) yli 2000 liike-elämän ammattilaista avoimissa seminaareissani digitaalisesta markkinoinnista, myynnistä, viestinnästä ja asiakkuudenhallinnasta, joten pystyn sanomaan, että paljon aukkoja näissä keskeisissä teemoissa on!
Markkinoinnin työryhmässä tänään, missä olin mukana, saimme kasaan paljon arvokkaita näkemyksiä. Tärkeimmät esille nousseet ajatukset olivat tällaisia (myös digimedian asiantuntijan Alex Niemisen lyhyesti esittelemää tutkimusta taustalla hyödyntäen) ja omilla kommenteillani höystettynä:
– Tuotteiden ja palveluiden saatavuus ja hyvä palvelu ovat usein tärkeämpiä kuin hinta. Näihin on panostettava siis.
– Monikanavainen markkinointi ja palvelu voittavat usein henkilökohtaisen myyntityön. Varmasti näin, koska myyjiä on tuettava ja millään markkinalla vain tapaamiset eivät riitä. Informaatiota on myös tuotettava ja jaettava laajasti.
– Yritysbrändi korostuu tuotebrändien sijaan maailmalla. Tämä on minusta mielenkiintoinen näkemys – ehkä asia on näin? Luottamusta pitää rakentaa!
– Jeremiah Tesolin (Nokia -taustainen kanadalainen design -expertti, joka toimii nyt Marimekolla brand development managerina) totesi, että Suomessa arvostetaan liikaa koulumaisia taitoja, ja että nyt tarvitaan enemmän käytännön osaamista. Hänestä myös rajat eri tiimien välillä (myynti, markkinointi, tuote, design) olisi rikottava. Varmasti näin, vaikka faktastakin on varmasti hyötyä ja omasta kapeammasta osaamisesta.
– Esiintymistaitojamme on kehitettävä, jo pienestä pitäen, ja rentoutta lisättävä maailmalla liikuttaessa. Kyllä!
– Pk -sektorille olisi tarjottava markkinointivalmennusta, myös julkisen puolen rahoittamana. Kyllä, mutta en ole varma, että onko julkinen sektori paras tähän. Ainakin kaikille erilaisiin tukiohjelmiin hakeutuville voisi tarjota pakollista ”markkinoinnin palveluseteliä”.
– Hyvin tehty sisäinen markkinointi näkyy tuloksessa! Fiilis on tärkeää, kyllä, ja se näkyy siis ulos!
– Markkinointi reagoi BKT:hen ja markkinointiin panostavat kansakunnat voivat paremmin. Laskukaudella pitäisi markkinoinnin panosten vähentämisen sijaan panostaa lisää ja ottaa markkinaosuutta. Kyllä, jos ihan seuraavan kulman takana ei ole mitään karmeaa tulossa :)!
– Markkinointialan omia termejä ja käsitteitä on käytettävä, mutta ne on avattava esimerkiksi toimitusjohtajille. Helposti tämä toiminta nähdään vain mainontana ja markkinointialan asiantuntijoiden tuleekin korostaa myyntiä ja kuvata asiat helposti ja selkeästi. Olen samaa mieltä; alalla on liikaakin termejä ja hypetystäkin – moni insinööri välttää markkinoinnin ammattilaisia näistäkin syistä!
– ”Ei rahalla brändiä vaan brändillä rahaa” (sanoi aikoinaan Risto Peltola, Viking Line). Asia nousi esille brändiä koskevassa keskustelussa ja näin se on.
– Kaikki tarvitsevat markkinointia, mutta osa siitä voidaan ehkä ulkoistaa. Kyllä, muutama tunti päivässä suunnittelu- ja tuotantopalveluita muuttaisi jo monen pk- yrityksen toiminnan pysyvästi!
Muissa työryhmissä käsiteltiin tai sivuttiin myös markkinointia. Tärkeimpiä tähän aiheeseen liittyviä johtopäätöksiä olivat näistä ryhmistä tarve uteliaisuuden rakentamiseen Suomesta (ja sopivan kohdemaita koskevan tiedon hakeminen meille) ja kohdemaissa toimivien suomalaisten virkamiesten saaminen jopa kaupantekoon (osa markkinointia) (!). Erityisesti minut sytytti idea esimerkkien ja osaamisen kehittämisestä siten, että Suomesta itsestään luotaisiin mm. verohelpotuksilla hyvin tärkeän klusterin, Cleantechin, käytön kärkimaa (oma esimerkki on edelleen vahva vaikutin ja tästä saataisiin varmasti sekä ansaittua mediaa, omaa mediaa että ostettua mediaa). Asiakastarpeisiin vastaaminen on itsestään selvyys, mutta hyvä että se nousi esille myös tänään monessa työryhmässä – siis kohderyhmiä koskevaa ajattelu ja jopa koko Suomen tasolla! Luovat alat ovat erittäin tärkeitä tällaiselle monessa suhteessa kehittyneelle yhteiskunnalle myös vientiponnisteluissa ja tämän alan rooli toimivassa Team Finlandissa olisi luoda tarinoita, ilmiöitä ja häiriötä :). Suomi-kuva maailmalla nousi toki myös puheenaiheeksi ja totesimme, että brändillämme on potentiaalia, mutta selkeä strategia sen kehittämiseen tarvitaan ja mittarit. Globaalit verkostot ovat tällaiseen markkinaan tähtäävälle hyvin tärkeitä (eikä vain LinkedIn-verkostot) ja yksi ryhmä ehdottikin, että ulkosuomalaisten ja Suomen ulkomaalaisten osaamista hyödynnettäisiin laajemmin, jolloin tajuaisimme paremmin myös kulttuurien erot. Mika Sulin, tuore Olympiakomitean pääsihteeri, totesi vuorostaan lopuksi, että olympiajoukkueesta voidaan luoda ovien avaaja verkostoitumiseen, Olympiakomitealta voisi tulla b2b-konsepti kisoihin ja että voisimme hyödyntää itse kisatapahtuman lisäksi koko usean vuoden matkaa sinne.
Monipuolinen päivä ja hyvä ote kaikin puolin. Odottelen mielenkiinnolla jatkoa! Ja huomatkaa, että digitaalisen markkinoinnin ammattilaisille saattaa olla töitä luvassa, sillä eiväthän suomalaiset yritykset varsinkaan pk -sektorilla maailmaa perinteisillä massamedioilla valloita :)!
Vastaa