Sähköiset uutiskirjeet tehokäyttöön

Sähköpostimarkkinoinnin monipuolinen rooli on monelle hyvin selvä, vaikka itse ei olisikaan alan ammattilainen. Tavaraa tulee omaan laatikkoon niin myyntiin (uusasiakashankinta, lisämyynti), palveluihin (pistetiedotteet, häiriötilat, asiakaspalvelu), uutisointiin kuin tutkimuksiinkin liittyen. Osa tästä on roskapostia, mutta tilaajaperusteiset viestit ovat usein hyvin toivottua sisältöä ja monet viestit kulkevat nimellä ”uutiskirje”. Uutiskirje onkin yksi yleisimmistä ja turvallisimmista sähköpostimarkkinoinnin muodoista, sillä se ei leimaa lähettäjää aggressiiviseksi roskapostittajaksikaan niin helposti kuin suoramyynti.

Miten uutiskirje sitten pitäisi hoitaa?

Uutiskirjeen kohdalla kyseessä on oma media. Ei siis ansaittu näkyvyys vaikka digilehden sivuilla toimittajan toimesta tuotettuna, eikä ostettu mainostila. Uutiskirje on asiakasmediaa; oman tyyppisensä asiakaslehti sähköisessä muodossa ja se kannattaa aina perustaa lupakantaan (opt-in). Lupia ei saa kysyä sähköpostilla, mutta oman verkkosivuston, sosiaalisen median palveluiden ja ostetun mediatilan kautta kyllä. Tai puhelimessa, tapaamisissa ja vaikkapa messuilla. Ensin tarvitaan siis tilaajarekisteri. Myös tekniikkaan kannattaa kiinnittää huomioita, sillä Outlookilla ei varsinaisia kampanjoita hoideta. Hyvä ohjelmisto hoitaa massapostituksetkin ”yksi yhdelle -periaatteella”, helpottaa sisällön tuottamista ja onnistumisen mittaamista. Mailchimp on tähän varsin hyvä ja edullinen vaihtoehto. Kotimainen Postiviidakko on maksullinen, mutta heiltä saa paljon tukea ja paljon muutakin digimarkkinointiin liittyvää.

Hyvän uutiskirjeen rakenne on selkeä ja se perustuu asiakastarpeeseen. Viestittäjä vierailee asiakkaansa postilaatikossa ja tekee toivottavasti sen kutsuttuna vieraana. Sisältö voi olla palstoitettu eri aihepiireihin ja kuvat lisäävät viestin tehoa, mutta ne eivät ole itsetarkoitus. Muistaa pitää myös mobiilikäyttäjää ja heille kuvat voivat olla hankalia. Kaikki eivät myöskään lataa viestin kuvia, jolloin sisällön tulee olla toimiva myös ilman kuvia. Viestissä pitää olla maininta käytetystä rekisteristä ja helppo tapa poistua lähetyslistalta. Lähettäjä kannattaa mainita selkeästi myös henkilötasolla, vaikka uutiskirjeen hoitaisikin ulkoinen kumppani tai oman organisaation markkinointi- tai viestintäosasto. Uutiskirjeessä ei välttämättä tarvitse kirjoittaa kaikkea asiaa, sillä sisällön voi linkittää verkkosivuille. Tällöin kohderyhmä voi ensin silmäillä kirjeen sisällön ja jatkaa lukemista linkkiä klikkaamalla. Samalla lähettäjä saa linkin seurantaan ja tietää kuka lukee ja mitäkin. Multimedia pitää jättää itse viestin ulkopuolelle, kampanjasivuille tai vastaaville, sillä viestissä tällainen sisältö ei toimi. Viestiin voi myös upottaa kerro kaverille -linkin, jolloin vastaanottaja voi lähettää viestin eteenpäin sellaisena kun on sen itsekin saanut. Nykyisin myös viestin helppo julkaiseminen Facebookissa tai muissa yhteisöissä voi olla tärkeää.

Asiakasmedian rooli on tehostaa asiakassuhdemarkkinointia ja tällöin viestin kohdistaminen on tärkeää vaikkapa asiakassuhteen elinkaari, ostokäyttäytyminen ja asiakastuen tarve huomioiden. Toki tilaajarekisterissä voi olla myös potentiaalisia asiakkaita, jolloin säännöllinen viestintä saattaa auttaa heidän muuttamisessaan maksaviksi asiakkaiksi. Toimiva sisältö on teknisten asioiden lisäksi yksi tärkeimmistä menestystekijöistä ja sitä tulee tuottaa kohderyhmän mukaan. Ei ehkä ole yllätys, että harvaa kohderyhmää kiinnostaa lähettäjän organisaation taloudellinen tilanne (jos asia ei kosketa vastaanottajaa) tai nimitysuutiset (ellei kyseessä ole vaikkapa media-alan juorukirjoittelu :)). Omaa elämää koskettavat asiat kiinnostavat. Yritysten välisessä viestinnässä omaa kehittymistä ammattilaisena helpottavat asiat kiinnostavat usein eniten. Hyvää sisältöä ovat kokemuksemme mukaan oman toimialan analyysit (varsinkin b2b-kohderyhmien kohdalla) ja erityisesti tällainen sisältö kannattaa linkittää omaan blogiin, kotisivuille tai omaan läsnäoloon sosiaalisissa median yhteisöihin. Nimi uutiskirje viittaa uutisiin ja oikeat uutiset vaikkapa tuotteiden ja palveluiden kohdalla kannattaa ottaa mukaan, ajankohtaan viesti sitoen. Tarjoukset (vaikka kyseessä on uutiskirje), asiakastilaisuudessa otetut kuvat, personoidut sisällöt, suositukset ja kutsut tapahtumiin toimivat usein myös hyvin. Myös tuotteiden tai palveluiden käyttöideat ja säästövinkit. Tutkimukset ja kyselyt lisäävät dialogin toimivuutta ja antavat usein myös arvokasta tietoa yritykselle. Hyvä tapa aloittaa uutiskirjeen sisällönsuunnittelu on kysyä kohderyhmiltä toiveita sitä koskien.

Tietoja Ampiiri

Consulting services in strategy, sales and marketing