Kyllä ja ei. Oma online-yhteisö oman domainin alle on oiva tapa saada Web-siten konversiota (tekemistä) kehittymään, etsiä tuoteinnovaatioita omista asiakkaista ja myös säästää (sillä osan asiakaspalvelustakin voivat asiakkaat hoitaa keskenään). Moni organisaatio tätä jo yrittääkin, mutta helposti yhteisö jää muutamaksi irralliseksi kommentiksi ilman suurempaa lisäarvoa. Mutta toiset onnistuvat.
Esimerkiksi Nokialla on kuluttajia, budjetti ja varmasti mielenkiintoiset tuotteet. Useampia yhteisöitä myös. Nokia conversations -palvelu on kehittynyt jopa siinä määrin, että toiminnalle tarvitaan tiukemmat raamit aikaisempaa vahvemmin. Katso Digitodayn tuore artikkeli aiheesta. Myös moderointi maksaa, mikä varmasti rajoittaakin monien tahojen toimintaa tällä rintamalla.
Toinen selkeä porukka ovat sitten mediatalot, jotka ovat kyllästyneet yleisönsä pakoon erillisiin sos.median palveluihin. He haluavat kohderyhmät takaisin, lisäämällä sos.median teknologiaa ja toimintamalleja omiin palveluihinsa. Tätähän meilläkin tekevät jo lähes kaikki sanomalehdet ja muut mediatalot.
Millä yhteisö luodaan?
Web-siten yhteyteen tiukasti rakentuvan yhteisön rakentamiseen tarvitaan lähes aina erillinen partneri, joka hallitsee strategian lisäksi ”kädet saveen -asenteella” käytännön tekemisen. On syytä huomata, että alustoja on paljon käyttötarkoituksen mukaan (blogit, videoiden jakelu, kuvien julkaiseminen, RSS, chatti-huoneet, viestitaulut jne.). Minusta kuitenkin oikean yhteisön tärkein piirre on sen jäsenten kyky ja halu keskustella keskenään ja mielellään tietyn aiheen sisällä. Ja yhteisön suurin arvo kaupalliselle toimijalle (ja miksei vaikka non-profit-organisaatiolle) on sen kyky levittää viestiä word-of-mouth -tyylillä, eli tätäkin kannattaa tukea.
Ning on yksi aika hyvä tuote erillisen yhteisön luomiseen, mutta ei niinkään kiinni omaan sivustoon. Toinen hyvä on KickApps. Tällaista alustaa hyödyntäen yhteisön organisaattori voi saada projektin nopeasti pystyyn, välttää suuret kulut nykyisen digipalveluita tarjoavan firmansa projektitiimiä vältellen ja unohtaa jopa oman organisaation IT-tiimin. Houkuttelevaa, eikö vain? Tästä löydät hyvän artikkelin erityyppisistä alustan tarjoajista.
Tässä kaikessa on huomioida oma extranet. Tällöin palvelu on erillinen, usein salasanan takana toimiva foorumi. Sosiaalisen median yhteisön tulisi olla julkinen. Extranetissä palveluntarjoaja luo myös suurimman osan sisällöstä, mikä harvoin toimii tai on tarkoituskaan sosiaalisessa mediassa.
Lisäksi on mainittava, että oman yhteisön rakentaminen ei saa sulkea pois hyvin mietittyä läsnäoloa niissä sosiaalisen median yhteisöissä, joissa omat kohderyhmät jo ovat. Organisaatio voi osallistua sosiaalisen median yhteisöihin joko pysyvällä läsnäololla tai kampanjoimalla. Jälkimmäinen tapaus ei tosin ole oikeastaan ”somea”, vaan display-mainontaa yhteisön sisällä.
Vastaa