Mielenkiintoista miten nopeasti ja monisäikeisesti sosiaaliset verkkomediat ovat kehittymässä. Monessa autotallissa puuhataan tähän aiheeseen liittyviä palveluita ja tulokulmia on monia. Katsastin uusia ”lähtöjä” lähinnä oman mielenkiinnon muovaamasta näkövinkkelistä ja löytyihän niitä. Esimerkiksi seuraavia:
1. Zokem. Tämä palvelu automatisoi kaikkea mahdollista kuten henkilön statuksen, sijainnin, kalenterin, puhelut ja tekstarit sosiaalisten ”mega-medioiden” kuten Facebookin ja Twitterin kanssa, mobiilia ystäväpiiriä unohtamatta. Pääidea on sijainnin hyödyntämisessä ja päivitykset voivat olla joko julkisia tai omaan ystäväpiiriin rajattuja. Yksi Twitterin kopio lisää? Ei, sillä tässä ideana onkin lokaation hyödyntäminen ennen näkemättömällä tavalla ja sisällön puskeminen muihin sosiaalisiin medioihin, jossa kuluttaja viettää aikaansa. Ansaintalogiikka perustunee käyttäjätiedon myymiseen ja/ tai hyvin kohdistettuun mainontaan.
2. Gspark linkkien jakamiseen ja keskusteluun. Onhan totta että linkit katoavat heikosti suunnitellussa jakelussa ja viestiketjut ovat pitkiä, joten miksei tamperelainen Geniem tarttuisi tähän kiinni? Tässä ideana on siis helppo linkkien jakaminen ja viestin kohdistaminen siten että alkuperäinen viesti jää keskustelun pohjaksi. Palvelusta olisi tarkoitus luoda uusi sähköpostilaatikko mutta mahdollistaen keskustelun yhdessä paikassa hallitusti. Googlen uudessa (tulossa olevassa) Wave-palvelussa on muuten sama lähtökohta ja mielenkiintoista onkin nähdä miten lähellä ideat ja toteutukset ovat toisiaan. Aamulehdessä oli muuten pilotti Gsparkin kanssa, Viidakkorumpu. Ansaintalogiikasta en ole selvillä, mutta arvattavaa on, että mainonta tulee mukaan ja ehkä yrityskäyttöön sopiva versio voidaan laskuttaa esimerkiksi kk-perusteisesti. Gsparkilla yrityksen sisäiset keskustelut voi nimittäin viedä sujuvasti verkkoon ja rajata keskustelut juuri halutulle ryhmälle.
3. Woofer. Tämä nyt ei ole suomalainen, mutta otin mukaan koska Twitter on meillä yleistymässä ja Woofer on mielestään sen rinnakkainen ilmiö ja myös eräänlainen vastakohta. Kyseessä on ns. makrobloggaus-palvelu jossa käyttäjän pitää kirjoittaa peräti 1400 merkkiä. (Twitterissä maksimi on 140 merkkiä eli vähemmän kuin tekstiviestissä). Muuten tulokulma ja jopa design Webissä on hyvin Twitterin kaltainen. Ansaintamalli lienee yhtäläinen Twitterin kanssa, mutta roolia yrityksiä ajatellen löytyy varmasti vielä enemmän: mm. tehokkaaseen asiakaspalveluun Twitterin 140 merkkiä on aika vähän, mutta Wooferin 1400 merkkiä jo paljon parempi, kadottamatta sujuvuutta.
4. Nokia lyö nyt kampoihin muille älypuhelinten valmistajille ja tuo alalle uutta sosiaaliseen mediaan liittyvää. Uusi sovellus ”Lifecasting with Ovi”-sovellus vie eteenpäin sijaintitietojen hyödyntämistä yhdessä Facebookin kanssa. Palvelu mahdollistaa Facebookin sijainti- ja statustietojen päivittämisen mobiilin päätelaitteen aloitusnäytöltä ja ensimmäinen tähän soveltuva terminaali on uusi N97 mini. Nyt on selvää, että sekä Nokia, Samsung, HTC, Apple ja varmasti muutkin naittavat itseään varsinkin Facebookiin todella tehokkaasti. Mielenkiintoista on nähdä, että tulevatko muut sosiaaliset mediat mukaan kuvioihin yhtä tiukoilla integroinneilla ja mitä sitten, kun esimerkiksi Facebookin tähti himmenee taivaalla?
5. Ruotsalainen Azouk on mielenkiintoinen viritys hakukoneiden ja bisnes- verkostoitumisen alueella. Muistuttaa Deliciousia ja nojaa expert rating algorytmiin eli ottaa hakutuloksessa mukaan muiden tekemät haut. Azouk vaatii volyymia noustakseen merkittäväksi palveluksi, mutta toivotaan että saa ilmaa siipiensä alle.
6. Kotimainen Balancion yrittää lanseerata amerikkalaisen Mintin kaltaisen henkilökohtaisen taloudenhallinnan verkkopalvelun Suomeen. Ideana tarkka talouden seuranta ja ilmeisesti palvelun integrointi käyttäjän omaan pankkiin on mahdollista. Käyttäjä voi siis sanoa, että ”ostinpa olutta 645 eurolla viime vuonna” ja budjetoida alkavan vuoden tarkemmin. Balancionin ansainta perustuu ilmeisesti lisensseihin. Mielenkiintoista on nähdä miten palvelu lentää Suomessa. Pankki-integrointi voi muodostaa suuren kynnyksen ja me elämme edelleen osittain hyvinvointiyhteiskunnassa ja vahvasti tilisäästämisen luvatussa maassa. Jenkeissä ihmiset ovat aivan erilaisen tilanteen edessä, syntymästä hautaan, kuin me suomalaiset, sillä rapakon takana oman talouden hoito on kaiken perusta. Lapsille aletaan säästää yliopisto-opiskelua varten jo heidän syntymästään lähtien, eläke tulee säästää itse osittain (suosiollisen työnantajan kanssa), terveydenhoito on myös firman & oman toiminnan yhteisdiili yms. Tällaisessa yhteiskunnassa kysymyksiä on paljon ja sosiaalisen median kaltainen Mint lentää loistavasti. Mutta toivotetaan maamme ja aikamme sopivaksi Balancionille!
7. Sulakkeen Bobba Bar on aikuisten Habbo Hotel Sulakkeelta. Tuore mobiilipalvelu. Pakko oli avata tili ja katsastaa palvelua. Ja eikös heti yhdessä ”Romance Barissa” viehkeä nainen (avatar) tullut pyytämään istumaan viereen :).
Vapaita kysymyksiä:
– onko sosiaalinen media pian kyllästetty ja miten Suomi tässä etenee? Markkina pirstaloituu ainakin vahvasti. Nuorethan ovat edelleen Suomessakin IRC Galleriassa paljon mieluummin kuin Facebookissa, peruskansa chattaa edelleen Suomi24:ssa ja Twitter hidastelee Suomessa, mutta mukana ollaan. Maailma on kuitenkin jo aika täynnä erilaisia uuden teknologian ja sos.median palveluita. Toisaalta reaaliaikaisuus, referenssien etsiminen ja jakaminen, pilvi-malliset ICT-palvelut, oma sisällöntuotanto yms. lisääntyvät koko ajan joten voipi olla että alueelle mahtuu vielä kymmenen uutta Facebookia.
– soveltuuko sosiaalinen media kuitenkin lähinnä narsisteille? Ehkä, mutta ehkäpä toisenlaisen hyödyn (kuin oman itsensä tai ajatustensa julkaisu) tullessa vahvemmin mukaan sos.media laajeneekin pian lähes kaikkien kansalaisryhmien keskuuteen?
– sijaintitietojen hyödyntäminen on vahva trendi, mutta kuinka paljon sen mukanaan tuomista mahdollisuuksista pystytään oikeasti hyödyntämään esimerkiksi kaupallisesti?
– löytyykö ansaintamalleja tarpeeksi pitkäkestoiseen toimintaan? Exit (firman myynti eli rahastus) ei liene kaikille mahdollista ja edes tavoitteena, monelle kylläkin. Suomalainen Dopplr meni kaupaksi Nokialle suunnilleen kymmenen miljoonan euron hintaan ja tässä hyvä esimerkki nopeasta rahastamisesta, mikä kannustaa varmaan aika monia tällä hetkellä.
– mitkä näistä onnistuvat luomaan toimivat palvelut myös yrityskäyttöön?
Vastaa