Vanha juttuko jo koko blogi? Tutkimusten mukaan jopa 80 % blogeista on raunioilla, koska bloggarit eivät jaksa päivittää niitä. Toisaalta hyviä blogeja seurataan, ja niiden päivittäminen on aika sujuvaa ja hyödyntämisen mahdollisuudet monipuoliset. Itsekin seuraan noin viittä blogia päivittäin ja ostaessani jotain tarvitsen usein tietoa perusmyyntimateriaalia enemmän. Uskon myös organisaatioihin, joiden ilme ja tapa toimia ovat avoimia ja joista löytyy itsensä tuleen laittavia ihmisiä. Niin moni muukin. Tässä muutamia ajatuksia blogeista lähinnä kaupalliselta kannalta katsottuna:
1.Blogilla voi oikeasti vaikuttaa ja jopa tukea johtamista. Oman organisaation johtamista, asiakassuhteen johtamista, viestinnän johtamista yms. Jos ajatellaan organisaation sisäistä viestintää, niin väittäisin, että melkein kaikissa yhteisöissä tiedon kulku koetaan haasteelliseksi. Monesti, jopa pörssiyrityksissä tai ehkä juuri niissä, henkilökunta saa tietää ajankohtaiset asiat auditoriossa tapahtuvissa tilaisuuksissa ja Intranetistä tai viimeistään yrityksen julkiselta Web-sivustolta. Osa porukasta saa toki tärkeimmät tiedot jo ruokalassa ja todelliset insiderit johdon sihteereiltä. Oikeasti päivittyvä, nopea ja kattava blogi dialogiin kannustaen voi toimia Intran, auditorio-tilaisuuksien ja sähköpostien sijasta tai niiden rinnalla erinomaisena tiedotuskanavana ja johtamisen apuvälineenä. Johtaminen on viestintää. Blogissa on mahdollista myös rennompaan tyyliin ja sen seuraaminen on helppoa. Haasteena on julkaista relevanttia materiaalia ja saada ihmiset kommentoimaan ja kysymään, vaikka kynnys kommentoida blogia lienee matalampi kuin esim. sähköpostin lähettäminen johdolle.
2. Jos toimitusjohtaja vaihtuu ja uusi tj haluaa lanseerata itsensä omalle organisaatiolle, on blogi aika hyvä keino tähän fyysisen läsnäolon lisäksi. Blogilla voidaan lanseerata ja avartaa ajatuksia, linjata tulevaa ja yleensä kertoa ja keskustella. Sopivasti myös yksityiselämää käsitellen, jolloin blogaaja voi luoda ”kokonaiset kasvot” pelkän työroolin lisäksi. Mutta jos viestintätiimi kirjoittaa kokonaan tällaisen henkilön blogin, niin tällaisessa läpinäkyvässä maailmassa unohtaisin koko jutun.
3. Asiakastyössä blogilla voidaan kannustaa dialogiin ja sitä kautta sitoutumiseen. Erityisesti yritysten välisessä liiketoiminnassa etsitään monesti asiantuntijuutta mahdollisesta partnerista. Blogaaminen voi toimia erinomaisesti juuri tässä, sillä blogaaja voi olla myös tuotepäällikkö, tekninen expertti tai muu asiantuntija johdon sijasta. Näin vastaavassa asemassa oleva ostaja saa relevanttia informaatiota kaltaiseltaan henkilöltä, mikä usein johtaa yhteistyöhön. Tällainen toiminta voittaa ainakin passiivisen tuotekatalogin myyvän organisaation Web-sivustolla, jossa on sitten perinteisesti lomake lisätietojen kysymistä varten. Blogi voi siis olla tärkeä osa uusasiakashankintaa, mutta toki myös asiakassuhdemarkkinointiakin, eli kanava olemassa olevia asiakkaita palvelemaan. Lisäksi blogaajan organisaatio voi saada paljonkin ideoita tuotekehitykseen, palvelumalleihin yms. ja säästää rahaa varsinaisten tutkimusten teossa (tai sitten saada ruohonjuuritason signaaleja siihen, mitä erityisesti kannattaa tutkia) ja laajentaa vaikutuspiiriään.
4. Blogi on nopea kanava ja sillä voi säästää aikaa. Intranetit ja extranetit ovat menettäneet suosiotaan ja yhdistelmä ”nopea uutisointi Web-sivustolle ja läpän heittoa suunnitellusti blogin kautta” voi toimia hienosti. Sisältö on toki julkista tällä mallilla, mutta suljetun piirin tietoon riittää usein email ja tapaamiset. Tai sitten Intranet ja Extranet. Blogi voi myös toimia muistiona, tiedon jakelukanavana ennen palaveria tai sen jälkeen ja kohtauspaikkana eli varsin monessa roolissa.
5. Blogi luo organisaatiolle kasvot. Blogata voi tiimi, mutta usein kannattaa luoda ”guru” blogin taustalle. Ihminen kommunikoi kuitenkin aina ihmiselle. Blogi on kuitenkin luonteeltaankin henkilökohtainen ja siinä pitäisi näkyä blogaajan oma tyyli ja henkilökohtaiset mielipiteet. Viestintäyksikkö saattaa toki vierastaa ajatusta, että esim. ”rento, lökäpöksyinen tekniikka-guru” alkaisi blogaamaan laajan asiakasmassan kanssa ilman valvontaa, varsinkin jos kyseessä on pörssiyritys, mutta jos hänelle annetaankin raamit ja asiaa hoidetaan kimpassa varsinkin vaativissa tilanteissa? Vaara tässä kyllä on, sillä toimittajat seuraavat blogeja ja kirjoittavat artikkelinsakin usein niistä saaduilla kimmokkeilla. Kuitenkin blogin avulla etäiseltä vaikuttavasta organisaatiosta voi tulla helpommin lähestyttävä ja moni tässä onnistuukin.
6. Myynti on nykyisin haastavaa. Taantuma runnoo taloutta ja pinna on monilla kireällä. Yrityspuolella myynnin tulee saada käyntejä sopiviin kohderyhmiin, markkinoinnin pitää saada tehoa irti kampanjoista myynnin tukena ja kirkastettava brändiä haluttuun positioon, viestinnän pitäisi saada ”ansaittua mediaa” laajemmaksi yms. Mitä jos blogi toimisisi elävänä osana kaikkea tätä? Esim. myynnin tukena siten, että haetaan liidejä sähköpostimarkkinointikampanjalla, jossa viitataan tuoreeseen blogi-artikkeliin kyseessä olevasta aiheesta ja pyydetään vastaanottajan kommenttia? Tai niin, että viestintä lähettää lehdistölle sopivaa materiaalia blogiin viitaten? Tai sitten olemassa olevaa asiakaskuntaa voidaan sitouttaa yritykseen printtisuorilla, joissa kehoitetaan aktivoitumaan verkossa ja käytetään blogia ponnahduslautana. Monessa kohtaa prosessia yrityksen Web-sivusto voisi toimia blogin roolissa, mutta usein virallisen sivuston päivittäminen koetaan hankalaksi ja kampanjasivut (”landing pages”) varataan enemmän suoraan toimintaan, kuten tuotteen tai palveluun promoamiseen ja tilaamiseen.
7. Onko tiukassa kilpailutilanteessa toimivalla organisaatiolla varaa olla käyttämättä blogin kaltaista suoraa rajapintaa? Web-sivustot ja blogit ovat auki 24/7, tarvittaessa globaaleja kanavia ja palvelevat sekä uusia asiakkaita, nykyisiä asiakkaita että sidosryhmiä. Lisäksi blogi pienentää kummasti etäisyyksiä. Suurista yrityksistä yksi blogaamiseen vakavasti suhtautuva on Nokia. Esim. Kiinaan suuntautuvaa blogia varten etsitään kovanluokan journalistia, Nokia Conversations-konseptiin. Aiheesta lisää vaikkapa tästä MarMain uutiskirjeestä.
8. Blogaaminen vaikuttaa Googlen tuloksiin (SEO). Organisaation digitaalinen jalanjälki laajenee (siten myös Googlen indeksoimien sivujen määrä) ja rajapinta kasvaa. Blogia voidaan optimoida osana muuta Web-läsnöoloa tai erikseen. Lisäksi Web-läsnäolon konversio (tekeminen) kohenee helpostikin ja tämä auttaa myös kaupallisissa tavoitteissa, varsinkin jos omaa mediatilaa myydään mainostarkoituksiin.
9. Blogien materiaalia voidaan hyödyntää muissa sosiaalisissa medioissa. Julkaista sopiva tarina vaikka kokonaan Facebookissa, mitä harvoin pystytään tai kannattaa tehdä yrityksen varsinaisen Web-sivuston kohdalla. Lisäksi vaikkapa sähköisen uutiskirjeen tai printti-uutiskirjeen sisällöt voivat viitata blogiin, jolloin saadaan aikaan toimintaa, hiukan ”cross-media-mallilla”, ja yhteistä tarinaa. Kohderyhmähän kuitenkin valitsee tällaisessa monikanavaisessa maailmassa haluamansa palvelukanavan, ja blogi voi olla monelle juuri sopivan selkeä, ajankohtainen tai kiinnostava rajapinta. Yhdistettynä muuhun Web-näkyvyyteen, RSS-feedeihin ja asiakaspalvelun työkaluihin hyvä soppa onkin pian valmis.
10. Blogissa voidaan lanseerata oppaita, käyttöohjeita ja palvelukuvauksia siten, että kohderyhmä pystyy kommunikoimaan takaisinpäin sujuvasti. Myytävät tuotteet ovat myös yksi mahdollisuus, jota moni blogaaja yrittääkin.
Tässä muutamia perusnäkemyksiä sillä uskolla, että blogaaminen on edelleen hyvä juttu, mutta kunnolla mietittynä ja toteutettuna. Toteutuksessa on sitten ”sata ja yksi tapaa” riippuen tilanteesta ja tarpeesta.
Consulting services in strategy, sales and marketing
Yritysten strategiatyön kehittämisen, liiketoiminnan muotoilun ja asiakassuhteiden johtamisen blogi ja palvelut 
Vastaa